Don't trust me
Joku väitti
että aurinko paistaa
Vaikka todellisuudessa se oli
se rikinkatkuinen tuli
Kukaan ei kertonut
että sydämeni on ontto
ja sen kuori on musta
Se hakkaa nauloja hauta-arkkuihin
ja myrkyttää mielet
Kuiske korvassani kohisee
vastaan sille
Ja toivon että viimein
minunkin kasvoni
särkyisivät peilissä
Johan tässä on jo
liian monesti se kuultu
Uskokaa sitä viisasta
joka sen tiesi
että sydämet on tehty lasista
Piirrän metallilla iholleni
nimen sille vääryydelle
joka asuu mieleni rannikolla
Punainen musteeni kirjoittaa
sen viimeisen loitsun
...ja niin vimmenen noita palaa roviolla...
__________________________________________
Itsekseen Yksin
itsekeskeinen yksilö
itsekseen yksin yksiössään
itsepäinen yksikkö
itseään täynnä
ylhäinen yksinäisyys itsensä vanki
yksi on ainoa ensimmäinen
itsekäs ykkönen
ypöyksin itsemurhassaan
itsetietoisuus yksitellen
yhden hetken
itsensä yllättää
_________________________________________________________________
...
Jymähdys kaikuu huoneessa
ikkunassa näkyy jälki
ja maassa makaa pieni lintu
siipi luonnottomasti vinossa
Henkäys viimeinen
saa aikaan pienen huurun ilmaan
Sydän pysähtyy
kylmenee
ja mustuu
Sielu lentää pois,
pieni tuulenvire muiston muodossa
liikuttaa puiden oksia
ja höyhenet peittyvät lumeen
...olen pahoillani...
________________________________________________
Sielu, unelma ja toive
Sataa,
sataa vettä,
pieniä pisaroita
Jokaisen pisaran sisällä yksi sielu
yksi unelma
ja yksi toive
Ja niin ne osuvat maahan
sielut, unlemat ja toiveet
valuvat viemäreihin
ne muodostavat lammikoita,
joissa lapset hyppivät
räikeissä saappaissaan
pilkkoakseen sielut, unelmat ja toiveet
vielä pienemmiksi
Niin,
ja ihmiset vielä kyselevät
onko toivo jo mennyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti