perjantai 25. maaliskuuta 2011

Viimeinen talvimyrsky on aina voimakkain

Tuuli tuivertaa
ja lennättää muistot mukanaan
Kauas pois
ikuisuuksien päähän

Lumi tuiskuaa
kuin tuhka nuotiosta
Joka joskus lämmitti
ja valaisi tieni

Kyyneleet satavat,
valuvat ulos mielestäni
vieden tunteet mennessään
kauas ulapalle
 
Kylmä vesi
jäätyy lammikoiksi
Peilikuvani haalistuu
aaveeksi vain....

torstai 24. maaliskuuta 2011

Toinen Pimeä Aalto

Kuinka maailmasta löytyykin niin paljon asioita, joita ei voi ymmärtää? Ja osahan niistä on tarkoitettu epäymmärrettäviksi...
Todella hämmentävää on se, että asia, jota kauan olen selvitellyt ja tutkinut rakkauden antamalla voimalla, katoaakin yllätten. Minun on vain jätettävä se taakseni. Mutta se  ei tunnu siltä, mitlä uskoin sen tuntuvan... En itkenyt, kylpenyt itsesäälissä, en vaipunut epätoivoon ja mustaan ikävyyteen. Kenties tämä johtuu siitä, että olin haistanut sen jo aiemmin tuulen mukana. Olin varautunut ja aseistanut valmiiksi puollustautumista varten. Join vastamyrkyn jo ennen myrkkyä...
Toki ikävä minua painaa ja mieleni ui hyvin syvissä vesissä. En murtunut, mutta jokin tuntuu jähmeältä...Olen yhtenä kysymysmerkkinä, sillä en tiedä, mitä ajattelisin. Kuljen vain jonnekin ja katson minne päädyn.
Fyysisesti suru ei minua kosketa kylmillä kourillaan, mutta jossain mielen ja hengen rajalla tunnen jonkun kuokkavieraan kuiskimassa valheita varjon muodossa... Kevät on tulossa ja linnut palaavat, kasvit heräävät. Kuljenko minä yksin?
Toinen Pimeä Aalto valuu purona jalkojeni juurella...

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Katkos

Hiljaisuus iskee
se tulee takaapäin
juuri silloin
kun on paljon sanottavaa

Se rikkoo äänen
ja piilottaa ajatukset
Silmän räpäys
eikä ole enää kuin katse

Katkenneet lauseet
etsivät palasiaan
Pisteet silmissä
ja pilkut huulilla

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Pippin's Song

Home Is Behind
The World Ahead
And There Are Many Paths To Tread
Through Shadow
To The Edge Of Night
Until The Stars Are All Aligth

Mist And Shadow
Cloud And Shade
All Shall Fade
All Shall...Fade

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Ensimmäinen pimeä aalto

Onko elämässä yhtään järkeä? Maailmaan putkahtelee vauvoja tuon tuosta ja pian heidät jo laitetaan tarhaan, eskariin, alakouluun, yläkouluun... Siitä sitten matkataan amikseen/lukioon ja siinä vaiheessa sitä sitten huomataan, että liukuhihna on loputon. Aivan kuin olisimme robottitehtaalla ja meitä koulutetaan aina hieman lisää seuraavalla pisteellä kunnes olemme täydellisiä. Tai oikeastaan täydellisyyttä ei koskaan saavuteta, vaan robotille keksitään aina vain lisää "hyödyllisiä" kursseja ja koulutuksia, vaikka olisimmekin jo saavuttaneet jonkin ammatin (eikä välttämättä edes sitä, minkä halusit lukiossa). Ennen kuin huomaatkaan, et jaksa enää pysyä perässä ja ensimmäiset vanhuudenmerkit ilmaantuvat; on aika jäädä eläkkeelle...
Mutta ihan kuin se hidastaisi ketään, ainahan voi käyttää ajan hyödyksi ja opetella vaikkapa espanjaa!
Isot pomot määrää, mitä tehdään ja kiltit alaiset tottelevat häntää heiluttaen heti. Kukaan ei ajattele omilla aivoillaan, sillä kaikki on jo valmiiksi ajateltu siellä ylemmillä tahoilla. Aika juoksee, eikä kukaan koskaan tavoita sitä. Joskus joku havahtuu vaatimaan omaa aikaa ja kyllähän sitä saadaan, mutta se ei kuitenkaan häivytä sitä tosiasiaa, että Suomalainen yhteiskunta rajoittaa vapaiden sielujen olemassaoloa.
Lue tämä, tee tuo, ei noin, vaan juuri näin, älä tee noin, ei tänä nyt ihan kelpaa, tule tänne..... Liian usein kuultuna useat lauseet alkavat maistua puulta. Ikävä kyllä, nuo edellä mainitut yleiset sanat maistuvat kitkeriltä jo ennen syntymistään. Mitään ei saa tehdä omalla tavalaan, vaan nillä ihmisillä, jotka pyrkivät olemaan auktoriteettejä, on valmiit kaavat ja muotit, joita jokaisen tulisi noudattaa.
Maailma on ristiriitainen sekasotku. Sanotaan, että lasten ja nuorten luovuutta pitäisi vaalia ja edistää  ihan vain kehityksen (niin yksilöiden kuin yhteisönkin) vuoksi, mutta samalla pitäisi olla kuin muut.
Pitäisi olla kuin muut. Samaa mieltä, samaa väriä ja samanmuotoinen. Henkisesti ja fyysisesti. Toisinajattelijoita pidetään automaattisesti tyhminä tai vaarallisina. "Oudosti" toimivat ovat tottakai hulluja.Eihän kukaan tyttö voi olla monta vuotta vanhemman kanssa suhteessa, yhtä kamalaa olisi, jos taiteilijat päästettäisiin täysin valloilleen ja kehitysvammaisia kohdeltaisiin oikeasti ihmisinä...
Olen saanut tarpeekseni ja pimeän aallon riivaama.................