torstai 24. helmikuuta 2011

Luomisen tuska

Viiva kaartuu valkoisella
toinen ottaa sen kiinni
Yhä nopeammin viivat lisääntyvät
ristiin rastiin ne kulkevat
vailla määränpäätä

Kynä sauhuaa,

paperi täyttyy tuhkasta
Muste loppuu,
viimeinen pisara leviää
ja peittää alleen kaiken

Pimeä energia iskee keskipisteeseen

ja perspektiivi vaihtuu jälleen
Kun kontrasti hukkuu kammioveteen
ja reikä on pohjaton

Kuka piirsi nämä ääriviivat,

mistä nämä värit tulivat,
kuka pyyhkii osan maailmaa
ja teroitti aseet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti